Blogin takaa kurkistaa Rovaniemellä syntynyt, mutta vuosien saatossa Kangasalle päätynyt nainen. Lapsia minulle on siunaantunut viisi. Vanhin on jo yläasteella ja nuorimmainen opettelee vasta puhumaan. Ammattia minulla ei ole, mutta unelmia kyllä. Yritän parasta aikaa läpäistä epätoivoisesti aikuislukion etä- ja iltaopintoina. Kaikki aiemmat koulut peruskoulua lukuunottamatta keskeytyneet ennen valmistumisvuotta. Selityksen tälle kaikelle sain vuonna 2016, kun sain ADHD diagnoosin. En silti usko, että kaikki selittyy ADHD:lla, osan syy on PCOS ja allergiat. Uskon, että ihminen on kokonaisuus. Perheestämme löytyy myös asperger+adhd kombo ja toinen adhd, sekä refluksitautia, ruoka-aineallergioita, infektio- tai allergiaperäistä astmaa, angioödeemaa, kroonista urtikariaa, migreeniä, nivelten löysyyttä, idiopaattista varvaskävelyä, lonkkien sisäkiertoa, banaanijalkaa jne... Paikallisesta apteekista on tullut toinen kotimme. Harmikseni KELA ei ole vielä ymmärtänyt perhekohtaisen lääkekaton päälle mitään...
Minua puhuttelevat yhteiskunnallisissa asioissa jatkuva vähäosaisien kyykyttäminen, tuloerojen kasvu, eriarvoisuuden lisääntyminen, heikompien polkeminen, lasten oikeudet, kiusaaminen ja KIVA-koulu kampanjan taakse piiloutuvat koulut. Verenpainettani nostattavat leikkaukset, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin sekä heidän terveyteensä. Lapsissa ja nuorissa on meidän tulevaisuus!
Uskon Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme. Uskon myös isänmaahan, siihen satavuotiaaseen Suomeen, jonka itsenäisyyden puolesta sotiemme veteraanit vuodattivat verta. Arvopohjani on koti, uskonto ja isänmaa.
Tunnen suurta tuskaa maailmalla olevista epäkohdista; sodista ja terrorismista, köyhyydestä ja nälänhädästä, naisten ja tyttöjen asemasta. Tunnen suurta kiukkua suurvaltoja kohtaan, koska he välikädellisesti tukevat näitä sotia ja terrorismitekoja. Olen järkyttynyt siitä, miten 2000-luvun Syyriassa toistuu Natsisaksan hirmuteot. Olen sydänjuuriani myöten pettynyt, että Syyrian ihmisoikeusrikkomuksiin ei puututa.
Omaan sangen omituisen huumorintajun. Ripaus mustaa huumoria, hippunen ronskia äijäläppää ja kirsikkana kakun päällä perus pieruhuumori. Ilman naurua ja tragikomiikkaa tästä elämästä ei selviä hengissä.
Näistä asioista ja vähän muustakin postaan tänne aika ajoin ajatuksiani. Kommentoikaa, herätetään ajatuksia yhdessä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos siitä, että olet.